Vanha tamperelainen sanonta kuuluu "Ulkomaille Teiskoon". Väitetään, että sanonta on saanut alkunsa, kun teiskolainen Tampereen Tuomiokirkon kanttori Heikki Kuusniemen piti lähteä Saksaan musiikki-ja kieliopintoihin. Matkakohde muuttuikin, kun Heikki matkusti vain kotiin Teiskoon.Paarlahden jylhät maisemat ovat myös poikkeuksellisia Suomessa, onhan Paarlahti maamme ainoa vuono.



Viitapohjan kylä ja Viitaniemen tila elivät vuosia vesireitin varassa, sillä varsinaisia teitä ei ollut. Kun vesireitti ei ollut käytössä, matka taitettiin paljon kävellen ja juosten. Varakkaampi kansa saattoi käyttää hevoskyytiä. Lähin julkinen liikennepaikka oli Siitaman rautatieasema, jonne kuljettiin metsäpolkuja pitkin.
Viitaniemen tila oli aikanaan saman suvun kartanoketjun pohjimmaisena. Kun Hatanpään kartanoon kaivattiin renkiä, lähti juoksupoika Teiskolan kartanoon ilmoittamaan asiasta. Renkiä Teiskolan kartanosta ei lähtenyt, vaan juoksupoika Viitaniemeen, josta sitten lähti renki Hatanpäälle työhön. Juoksukilometrejä kertyi.
Viitaniemen tila on toiminut kylässä postitoimistona, terveysasemana, työ-ja harjoittelupaikkana, lähitorina ja paljon muuta. Vähäistä kielitaitoakin kertyi ruotsinkieliseltä isäntäväeltä.
Vaikka Paarlahti muistuttaakin Loch Nessin hirviön kotiseutuja, mitään hirviöitä paikkakunnalla ei ole näkynyt. Luonnon lumoavia voimia edustaa monipuolinen eläinkanta, karhut, sudet, villisiat ja komea linnusto asuvat tällä Tampereen esikaupunkialueella. Juoksijoiden ei niitä tarvitse pelätä. Yhteiseloon on totuttu.
Vanhat perinteet elävät Viitapohjan omituisessa kylässä. Kun maamme toiseksi suurin kaupunki ei pysty järjestämään palveluita, niitä saadaan aikaan omin voimin. Kylässä on oma linja-autoasema, rukouspaikka, jäästadion, pallokenttä, hiihtoladut, voimistelusali, kokous-ja juhlatilat ja hyvinvointihoitola. Kaupunki on rakentanut uimarannan.
Viitapohjan kylässä uskotaan olevan kulta-aarre. Väkevä kultasuoni Oriveden kultakaivokselta Viljakkalan Haveriin kulkee Viitapohjan kylän kautta.